December 31, 2013, 3:08 am
90 päivää! Ja silloin on jo maaliskuun loppu! Huikeaa! Noh, palataan kuitenkin tähän nyt-aikaan. Joulu se sieltä tuli ja meni tuttuun tapaan äitini luona, lähiperheeni kanssa tunnelmasta ja ruoista yhdessä nauttien. Aattoyönä ajelimme vatsat pulleina isännän kanssa Jovelaan toinen koira takapenkillä kuorsaten, toinen sylissä tuhisten. Autosta puretiin tavarat vesisateessa, isäntä lämmitteli yösaunan, jonka jälkeen käytiin yöpuulle. Ihana joulu. Täydellinen!
Joulupäivänä Jovelassa köllöteltiin ja rentouduttiin. Katseltiin sarjoja ja piipahdettiin sairaalan ensiavussa saamaan hieman apua sappikohtaukseen (dämit!), jollaisia joskus harvoin saan. Lanttu sen taisi laukaista, hoitaja arveli. Pääsin heti saamaan apua ja olimme nopeasti takaisin Jovelassa köllimässä ja katselemassa sarjoja.
Seuraavana päivänä remppa sitten jatkui. Nyt oltiin siirrytty vessan puolelle armasta rötisköämme. Isäntä teki lattiaa, yhdessä maalailtiin viimeisiä maalausta kaipaavia paikkoja. Ovikin sai maalia pintaansa (ja minä). Perjantaina haettiin listoja ja muuta rempparoinaa, joilla on syntynyt seuraavia muutoksia.
Vessan panelointi on viimeistelty listoilla, kattolista on paikoillaan. Osittainen paljas hirsi saa jäädä näkyviin. Listoja viimeistellään vielä tasoerojen vuoksi.
Vessassa on uusi lattia ja lattialistat.
Makuuhuoneessa on uusi lattia ja jalkalistat.
Ja vaatekaapit!
Makuuhuone alkaa näyttämään meidän makkariltamme. Nyt siellä on jo omat mööpelit ja tavarat. Sänky on vielä talojäämistöä.
Tähän saakka ollaan edetty täällä Jovelassa joulun ja uudenvuoden välissä. Nyt pidämme taas pienen tauon ja loppuviikosta käymme eteisen lattian kimppuun. Muutamat karmit varmaan tehdään ja saarekkeen jatko-osan viimeistelykin hoidetaan pois ennen paluuta arkeen. Salipitäisi taas siivota. Se menee kauheaan sotkuun aina kun muualla rempataan. Säilytystilahan se vaan onkin. Remppaamaton ja kylmä. Vielä!
Sitä ennen Jovelassa juhlitaan uutta vuotta. Äitinikin saapui tänne juhlistamaan Jovelan ensimmäistä, uuden isäntäparin hallinnoimaa vuodenvaihdetta.
Iloista, suloista ja hauskaa vuodenvaihdetta teille kaikille! Huomisesta alkaen taas kuljetaan kevättä kohti ihan kalenterinkin näkymässä!
Iloisin terveisin
Jovelan Johanna
↧
January 6, 2014, 12:04 pm
Sinne jäi vanha vuosi ja tilalle tuli uusi vuosi. Muutosten vuosi, se on nyt! Sen myötä Jovelassa myös vanha porstua sai väistyä uuden tieltä. Uutta lattiaa ja listoja, parannuksia ja paikkailua! Valmista ei ole, mutta onpahan valmiimpaa!
Alaoikealla on uudet takorautaiset kahvat, jotka laitellaan eteiskaapin ja ullakon oveen.
Erityisesti itseäni ilahduttaa vessatilan muutokset. Tila on siistimpi, puhtaamman oloinen ja kiva, vaikka tämäkään tila ei ole vielä valmis. Kaukana siitä! Viimeistelyä piisaa joka seinälle ja nurkalle. Vaan onpahan uusi lattia ja monta muuta parannusta. Saliin vievä ovikin on pohjamaalissa, eikä enää pistä ripulinruskeana niin pahasti silmään. Erotteleva Separett-vessaon osoittautunut mainospuheidensa arvoiseksi. Se on siisti, hajuton ja kätevä. Se täytyy toki tyhjentää, mutta sekin toiminto on tehty niin yksinkertaiseksi mitä voi. Emme kadu hankintaa.![]()
Niin paljon on sitä ennen tekemistä, että hieman hirvittää ja hieman itse muuttokin hirvittää. Haaveillen on helppoa olla, koska ei tarvitse kohdata kaikenkenlaisia realiteetteja, mutta mennään nyt sillä syteen tai saveen mentaliteetilla kohti haastetta ja katsotaan kuin käy! Ainakaan ei voi väittää, ettei tässä oltaisi jännää vuotta aloiteltu ja jännempää kohti menossa.
Katselen tätä lohdutuskuvaa Jovelan kammarista täällä nykykodissa ja ajattelen, että kyllä me pärjätään. Tuolla meillä on hyvä olla. Jos ei ole, niin tulipahan kokeiltua ja se sama tie joka tuo, vie tarvittaessa.
Ihanaa, onnellista ja iloista alkanutta vuotta teille kaikille!Ps. Kevättä kohti, kerran talvi on virallisesti melkein peruttu ja jos ei ole, niin ainakin valon määrä kasvaa taas. Kurkkaa (klik!) miten teillä edetään kohti valoa. Kovin lohdullista on katsoa Jovelan paikkakuntaa, jossa tänään aurinko nousi 9:26 ja laski 15:24, mutta jo kuun lopussa valon määrä on kasvanut melkein tunnilla! (8:41/16:25) ja ensi kuun loppuun mennessäaamut alkavat jo valkenemaan ajoissa ja aurinko jaksaa viipyä taivaalla alkuiltaan saakka (7:23/17:41).Pss. Meidän virallisena muuttopäivänä auringon strategiset mitat Jovelan taivaanrannassa ovat 6:46/20:01.
Miten kaipaankaan valoa! Jovelan Johanna
↧
↧
January 11, 2014, 3:53 am
Satoihan se lumi sitten Jovelaankin, kaikki kuusi ruokalusikallista, eikä matkanteko eilen ollut ennusteen mukaista. Myräkän sijaan ajelimme Jovelaan vesisateessa ja saavuimme perillä tutulle kurapihalle. Yön aikana oli kuitenkin menty pakkasen puolelle ja aamun valjetessa tulevan keittiöpuutarha-alueen maisema oli muuttunut kuraisen ruskeasta puuteroituun valkoiseen.Tuonne se sitten keväällä alkaa rakentumaan, meidän keittiöpuutarha. Lähestymme asiaa mokaa ja opi -näkökulmasta toivoen, että saisimme kuitenkin ensimmäisenä vuotena jo hieman omin käsin kasvatettua syötävää. Siemeniä on ainakin hankittu siihen malliin, että vihannesopinnot voidaan aloittaa!
![]()
Tänä viikonloppuna Jovelassa tehdään vaan pikkujuttuja. On paljon pieniä keskeneräisiä puuhia ja toisaalta teemme koko ajan hiljaista muuttoa. Perjantaisin pakkaamme farkkumme ääriään myöten täyteen ja pyrin siihen, että tavarat on myös purettu samaisen viikonlopun aikana, jotta järjestys pysyy hallinnassa. Tänä viikonloppuna toimme lähinnä eteiseen tarkoitettua tavaraa ja mööpeliä; penkin, kaapin, peilejä ja seinäkaapin vessaan jne. Niitä nyt kasaillaan ja laitellaan paikoilleen. Tänään ne keväällä tilan lintujen mukaan tuunatut taulut pääsevät eteisen seinälle. Sommittelin niitä ensin tuohon tuvan lattialle, jotta itse muotonaulailu on sitten helpompaa. Kunhan saamme hieman välipalaa suuhun, laitamme nuo seinälle.![]()
Vuoden ensimmäinen työviikko oli aika uuvuttava. Paluu vaatii aina oman veronsa ja työsuma syö loput kymmenykset. Kyllä tämä viikko taas oli sitä osastoa, että Jovelan akka pääsi höyhensaarille vasta siihen aikaan kun aamulehtien jakajat aloittelevat kierroksiaan. Jovelassa kuitenkin taas ollaan, aika pysähtyy, kello tikuttelee leppoisasti seinällä, koirat tuhisevat vällyissä, kynttilät palaa ja maailma on lempeän rauhallinen. Kyllä tämä tästä. Viralliseen muuttopäivään on 79 päivää ja silloin on kevätkin jo kalenterissa.
Sitä ennen pitää saada tämä salikaaos hoidettua. Salin lattia pitää korjata, jotta saamme salista muuttoa varten hiirettömän säilytyshuoneen. Siinäpä onkin Jovelan isännälle melkoista työsarkaa näinä tulevina viikonloppuina, mutta tilannetta helpottaa helmikuun puolivälin jälkeen talviloma, jolloin saamme puuhata salia varastokuntoon kokonaisen viikon. Sen jälkeen muuttoon on enää viikkoja, joiden aikana yritämme joka perjantai tuoda nykykodista mahdollisimman paljon tavaraa. Meillä tuo muutto ei ole ihan simppeli juttu, sillä mukana muuttaa yritys ja sen varasto. Hyvä suunnittelu ja ennakointi pitää siis olla. Saliparka! Jonain päivänä sekin saa olla kaunis ja asuttu. Nyt reppana on lähinnä hiirien asuttama öisin ja muutenkin siellä on melkoinen kaaos, jonka todellisuus ei tässä juuri otetussa kuvassa näy, vaikka en kuvakulmaa mitenkään rajannutkaan.Muuton jälkeen sali tosiaan toimii työtilana ja varastona, kunnes sitten jonain kauniina päivänä salista tulee sali, jonne astellaan viihtymään.Nyt kuppi kuraa (kahvia) ja sitten penkkiä kasaamaan ja lintutauluja kiinnittelemään. Huomenna aloitamme tuon salikaaoksen taltuttamisen, jotta siellä ylipäätään pääsee tekemään korjauksia tulevina viikonloppuina.
Hauskaa viikonloppua teille kaikille siellä!
Jovelan Johanna
↧
January 12, 2014, 3:25 am
Ihana, ihana aamu vei harmaat pilvet mennessään ja vilautteli aurinkoa sinisen taivaan ja poutapilvien lomasta. Tuntuupa oudon ihanalta nähdä tuo valopallo edes hetken, sinisestä taivaasta puhumattakaan!
Eilen täällä Jovelassa tosiaan purettiin hiljaisen muuton kuormaa, joka tällä kertaa koostui lähinnä eteisen, eli porstuan tavaroista. Eteinen alkaa nyt tuntumaan kodilta, meidän kodilta, meidän tavarat meidän Jovelassa! Eikä kommelluksitta vältytty tälläkään kertaa, tietenkään!![]()
![]()
Se kommelusosuus sitten? Noh, katsokaapa noita kaappeja ;D Vasemmalla on uusi, viime viikolla Jovelaan kasattu kaappi ja oikealla vanha, nykykodista mukana tullut kaappi. Ne ovat erilaiset, ostettiin vahingossa väärä kaappi vanhan kaveriksi! Hätä ei ole tämän näköinen, hommaamme vasemmalle kaapille uuden kaverin ja oikealla oleva kaappi siirtyy saliin arkistointitehtäviin. Siihen saakka saavat olla rinnakkain eriparina.Nuo kaapit ovat oikeasti kenkäkaappeja, mutta meillä ne toimivat lehtikaappeina ja paperiarkistointikaappeina. Kippilaatikoidensa vuoksi ne tosiaan toimii sellaisessa käytössä loistavasti! Tuossa ne kirjasta tuunatut, Jovelan pihan lintujen mukaan tehdyt lintutaulut nyt ovat somasti paikoillaan odottamassa täydennystä. Peilikin pääsi paikalleen ja eteiseen tuli penkki nykykodistamme. Maalasin tämän penkin vanhan blogin aikaan pari vuotta sitten, koska sen hirrenruskea väri ei istunut lainkaan nykykotimme moderniin, harmaansävyiseen maailmaan. Arvaatte, että hieman harmittaa nyt, mutta minkäs sille voi. Penkki saa uuden värin joskus kun ehdimme tai jos oikeen päästä viiraa, hiotaan se kaunis patinoitunut puu esiin, joka todennäköisesti on aviokriisiin johtava ehdotus, sillä noita istuinritilöitä ja niiden välejä ei poista maalista erkkikään! Penkki kuitenkin nyt on siinä ja hyvä niin. Onpahan mihin asetella tarakkaansa kun laittaa kenkiä jalkaan.
![]()
Pari dtaljeekuvaahan on pakko olla! Siispä uutta ja vanhaa! Ruosteiseksi käsitelty ämpäri piilottaa sisäänsä kaikkea irtotavaraa taskulampusta sytkäriin, eli kaikkea sellaista, mitä tulee eteiseen käsistään laskettua. Tuo ämpäri löysi tiensä Jovelaan siskolta saadusta joululahjapaketista. Laukku on isäni kiikarilaukku. Itse kiikarit on tuvassa katseluvalmiudessa aina kun lintulaudalla tapahtuu jotain mielenkiintoista. Lukot ovat taloaarteita. Niitä on löytynyt tässä kuukausien aikana sieltä ja täältä.
![]()
Myös seinähylly löysi itselleen sopivan tilan eteisestä. Yleensä tuossa on ollut tärkeitä lappusia, laskuja ja sellaisia. Pidän edelleen tuosta yksinkertaisesta, liitutauluilla varustetusta lokerikosta, vaikka en edelleenkään pidä siitä, että sen alaosassa lukee Magazines. Teksteillä varustetut tuotteet ovat noin pääsääntöisesti pannassa Jovelassa kaikkialla tursuneen tekstitavaraähkyn myötä, joten arvelen maalaavani tuon sanan yli kun maalaan muutaman muun pikkujutun eteisessä. Muutenkin tuo Magazines on ihan hoopo sana tuossa. Lehdet ei tuohon mahdu.
Noin! Siinä se on, Jovelan porstua Joveloituna versiona! Valmis? Ehei! Kesken on vielä sieltä ja täältä, mutta tämän kanssa voin olla ihan mielelläni kunnes keskeneräisyydet ovat poissa. Laiskan lokoisa aamu Jovelassa, lämmitetyn sängyn vällyissä, läppäri sylissä on ehtinyt kipittää jo alkuiltapäivän puolelle. Vääjäämätön sunnuntaisiistiminen, tavaroiden pakkaaminen, kynttilöiden puhaltaminen ja paluumatka häämöttää. Tänä sunnuntaina en ole kovinkaan murheissani. Tulimme tekemään ja nauttimaan sen minkä pitikin. Arkeen on palattava, jotta saan pakata lisää tavaraa tänne tuotavaksi. Asia ei etene täällä haaveillessa, sillä toinen todellisuus elämästämme pitää purkaa muuttokuormina tänne. Tervetuloa siis huominen arki, mutta älä kiirehdi. Pienen hetken vielä haluan nauttia täällä, Jovelassa <3
Suloista sunnuntaita tahoillenne!
Jovelan Johanna
↧
January 13, 2014, 3:52 am
Raflaavalla otsikolla vähemmän raflaavaan aiheeseen ruoka ja kotitalous!Preppaus on ollut kovasti tapetilla ja se on saanut aika omituisen leiman kuviteelliseen otsaansa lähinnä jenkkisarjojen vuoksi. Tiedätte varmaan kyseiset sarjat, joissa casting on mennyt taatusti samaan tyyliin kuin BB:ssä: erikoisimmat ja puheita eniten aiheuttavat tyypit jonon etupään kautta kameroiden eteen kauhistuttamaan katsojia. Preppaajista luotu mielikuva stereotypioi preppaajat tyypeiksi, jotka ostavat juuri kävelemään oppineille lapsilleen joululahjaksi konepistoolin ja perheen isä kaivaa takapihalla perheelleen bunkkeria, sillä jos maailmanloppu ei muuten tule, niin ainakin alkaa zombie-apokalyptinen aikakausi, joka vääjäämättä johtaa samaan lopputulokseen hieman sotkuisemmalla tavalla.
Onhan heitä, suljetulle osastolle kelpaavaa asiakasmateriaalia preppaajissakin, mutta loppujen lopuksi kyseessä ei ole sen ihmeellisempi asia kuin ennenkään, jos siis kuoritaan tuo äärimateriaali peruspreppauksesta pois. Preppaus on valmistautumista, sitä, että yllättävässä tilanteessa ei ole ihan sormi suussa, maha nälästä kurnien katsomassa kun viimeiseksi juodun kahvikupin pohjalle jäänyt liru jäätyy hiljalleen tiskipöydällä. Preppaamalla on eletty aina ennen, vaan ei enää. Ennen ruokaa säilöttiin, varauduttiin tulevaan, tehtiin puhteita ja oltiin omavaraisempia ja valmistautuneempia, koska se oli normaalia elämistä. Nykyään kaikki on niin valmista, helppoa ja saatavilla, että pieninkin muutos vallitsevaan olotilaan luo melkoisen paniikin.Eikä ne ääripreppaajienkaan kauhuskenaariot ihan laidastaan tuulesta temmattuja ole, sillä mikä tahansa hiemankin pidempi sähkökatkos, luonnon aiheuttama poikkeustila tai vaikkapa tavallista ärhäkämpi edpideminen nuha-aalto lakoista puhumattakaan aiheuttaa aina suuria ongelmia yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kauppojen hyllyt tyhjenevät, ihmisistä tuleee äkäisiä ja jos vaan tilinauha katkeaa yllättäen, ollaan pulassa. Viime sähkökatkojen aikaan kaupoissa oli patterit, kynttilät, lähdevesi ja erilaiset korvauspolttoaineet tyhjinä tiloina hyllyissään monessa paikassa. Ei se muuta vaadi.Jovelat preppaavat, tai siis meinaavat prepata kun muutamme talolle. Mitään bunkkereita ei meillä kaiveta, emme istu pelkäämässä katastrofeja tai invaasioita, eikä tuloja muunneta suoraan käypään hyödykevarastointiin siltä varalta, että globaali rahatalous kaatuu kaataen pankit, mutta preppaus on oiva tapa säästää rahaa ja olla hieman omavaraisempi jos tilanne sen vaatii. Pitkä sähkatkos, kuljetus- tai kauppa-alan lakko, oman taloudellisen tilanteen tilapäinen muutos tai muu vastaava tilanne ei heilauttele meitä suuntaan tai toiseen erityisen rajusti, kun perusvalmius on olemassa. Jovela on aivan loistavan oiva paikka preppailla hieman. Tämä tarkoittaa sitä, että Jovelassa olisi perustarvikevalmius aina. Ei siten, että meiltä löytyy pienen kaupan varasto jostain jemmasta maailmanlopun varalta, vaan että kaikkia tarpeellisia perustarvikkeita on olemassa siten, että edellisen loppuessa on muutama satsi samaa tavaraa omassa hyllyssä, eikä sen vuoksi tarvitse lähteä kauppaan ja jos sitten tosiaan joku poikkeusolosuhde syntyisi, pärjäämme tovin omillamme.![]()
Kuvat: Pinterest
Uskon tämän jutun tuovan myös taloudellisen edun, sillä minä ainakaan en osaa olla ostamatta kauppakäynnillä sellaista, josta osa jää aina syömättä ja mitä ilmankin pärjäisimme oikein hyvin. Liian usein kaupassa käydään myös hakemassa ainoastaan sille päivälle tarvittavia tuotteita teemalla mitäs tänään syötäisiin. Kun kaupassa käydään harkitummin ja harvemmin hakemassa lähinnä täydennystä olemassa olevaan varastoon, ruoka- ja talousmenot pienenevät. Ne rahat taas voi sitten suunnata Jovelan remonttiin. Pyrimme myös kasvattamaan osan ruokatarpeista itse, meille on tulossa kanoja (munia varten) sekä pari vuohta (vuohenmaitoa juustoa varten), aiomme hyödyntää kalastusmahdollisuuksia ja pitää säännöllisiä leivonta-, koiranruoka- ja satsiruokapäiviä pakastaen ruokia. Tämä harkitun ostamisen, omatuotannon, isompien satsien kokkailupäivien ja tietynlaisen preppaamisen yhdistelmä on todennäköisesti sekä taloudellisesti, että muutenkin fiksu juttu. Eikä tosiaan tarvitse ajaa kauppaan vain hakeakseen hammastahnaa, leivinjauhetta, ketsuppia tai muuta sellaista, jota ei meinaa koskaan muistaa ennen kun edellinen on loppu.Tässä voi tietenkin sitten pohtia, että jääkö tavara käyttämättömänä vanhaksi, mutta siitä selviää käyttämällä tavaraa järjestyksessä ja ostamalla lisää (tarjouksien) ja kulutuksen mukaan sopivin aikavälein.Jovelan Johannasta on tulossa nyt tarjousbongari. Olemme tehneet listan, jota varten alamme haalimaan tavaraa omaa pikkuvarastoamme varten.Tulevaa Pantry/Skafferi/ruokavarastoa varten suunniteltu listamme on:HYGIENIA & TALOUSTARVIKKEET
WC-paperi (100 rll)
Hammastahna
Hammasharjoja
Kosteuspyyhkeitä
Parranajovälineitä ja -aineita
Käsirasvaa
Tiskiainetta
Shampoota
Hoitoainetta
Desifiointiainetta
Pesuaineita
Saippuaa
Kuukautissuojia
Foliorullia
Leivinpaperia
Kelmua
Pakastepusseja
Jätesäkkejä
Tulitikkuja
Petroolia (varalämmittimeen)
Lamppuöljyä
Biopolttoainetta (biotakkaan)
Pattereita
Tuikkukynttilöitä
Kruunukynttilöitä
Muita kynttilöitä
Klapeja (hyvä varasto)
Särkylääkkeitä
Allergialääkkeitä
Vatsalääkkeitä (imodium)
Vitamiineja
Laastareita
Sidontatarvikkeita
RUOKAVARASTO
Kaakao, kahvi, tee, mixerimehu, sitruunamehu
Sokeri, hunaja, siirappi, makeutusaine
Suola, merisuola, soija
Maustepussit (täyttöpussit), ruokasooda, leivinjauhe, kuivahiiva
Jauhot, ruisjauhot, korppujauho, maizena, maitojauhe, perunajauho
Ryynit (manna-, kaura-, ohra-)
Riisi, tumma riisi, puuroriisi, sushi-riisi
Pastat, spaghetti
Ketsuppi, sinappi
Etikka, balsamicot
Näkkileipä, hapankorppu
Liemikuutiot, sipulikeittoaines
Öljy, majoneesi
Herkut, kakkosten puruluut
Säilykkeet (omatuotanto, tonnikala yms)
Hillot, marmeladit, pikkelssit (itse tehtyjä)
Lähdevesipullot (hätävara pumppuvian varalta) 10 litran pulloissa Pakasteet: lihaa, vihanneksia, juureksia, marjoja, kalaa, leipiä, koirien ruokaa, yrttikuutioita jne
Perunat, juurekset, sipulit: satosäilytys
Pieni yrtti- & salaattikasvatuspaikka tuvassa ympäri vuoden kasvilampun avulla (on jo ollut käytössä viimeisen vuoden)
Pari tarkennusta
Lihat ostetaan noin 3 kk:n tarpeen mukaan kerralla suoraan lihatilalta ja pakastetaan.Me aiomme pitää parisuhdeterapiaistunnot järven/meren rannalla suut supussa tuijotellen ongen kohoa kalan toivossa. Parikin kertaa viikossa voisi käydä ahvenapajilla kesäaikaan. Jos saalis on ilahduttava, syödään osa ja loput perataan pakkaseen.
Vihannekset, juurekset, marjat, yrtit jne. on tarkoitus pyrkiä saamaan omasta maasta. Osa pakastetaan, osa säilötään ja osa säilytetään muuten.Täydennyksiä hankitaan säännöllisesti hyödyntäen tarjoukset.
Arkku- vai kaappipakastin? Itse olen sitä mieltä, että arkkupakastin olisi parempi vaihtoehto. Niihin saa mahtumaan enemmän tavaraa. Niiden käyttö ei vaan ole yhtä yksinkertaista kuin kaappimalleissa, mutta olen miettinyt siihenkin ratkaisua. Voisimme hankkia ostoskoreja ja laittaa pakasteet koreihin. Korithan ovat pinottavia. Kun koriin (reunaan) on merkitty mitä siinä on sisällä, on helppoa nostaa päällä olevat korit pois tieltä ja sen halutun korin saa nostettua lopuksi kahvasta ylös. Koreja voisi ehkä merkitä jollain selkeällä tavalla kirjoituksen lisäksi, jotta nostovaiheessa ei tarvitse lueskella lappusia. Ehkäpä ostaa suoraan eriväriset korit eri tuoteryhmille?Tällaisia mietteitä kirjailee ylös maanantaina
Jovelan Johanna(tv-ohjemista vähemmän tutumpi ja hullumpi tuleva preppaaja)
↧
↧
January 16, 2014, 8:43 am
Sesongin vahvin korvamato soi nyt ihan uudessa sävellajissa, sillä Jovelassa on:ja..... Saimme tänään nuohoojalta luvan polttaa pönttöuunia! Huomenna kun pääsemme Jovelaan, siellä palaa tuli uunissa ensimmäistä kertaa noin 20 vuoteen. Hormi on uusi, piippu on muurattu ja se on kuivunut. Nuohooja sanoi, että pötköä pesään vaan.Huomenna, huomenna! Pienillä tulilla kokeillaan vetääkö hormi ja hiljalleen poltellaan pikkutikkua pönttöuunissa, joka ei ole saanut kokea lämpöä ikuisuuteen. Voi jee!Että voi ihminen olla iloinen!
Jovelan Johanna
↧
January 18, 2014, 12:31 am
Edellinen viittaus korvamatoon jatkukoon edellistä osuvammin, sillä eilen ei ihan voida sanoa siirtyneemme kylmästä lämpimään. Jovelaan saavuttuamme kömmimme auton lämmöstä sisälle +4 asteiseen Jovelaan. Kovat pakkaset olivat purreet ja taloparka oli saanut taistella pakkasherraa vastaan kahden patterin voimalla. Siinä sitten pistettiin ensin sängyn lämmitys päälle, jotta kakkosilla olisi joku lämmin paikka kölliä. Lattiat olivat jääkylmiä ja biotakka ei suostunut syttymään. Sen polttoneste kiukuttelee heti jos on kylmää.
Kahden lisäpatterin, noin 60 palavan kynttilän ja vihdoin syttymään suostuneen biotakan jälkeen Jovela alkoi lämmitä ja sitten pääsimme itse asiaan: thö pönttöuuni!
Kaikki meni niin nappiin, miten voi mennä! Pönttöuunin imu on erittäin hyvä. Edes luukut auki uuni ei päästä savua ulos vaan savut katoavat savupiipun kautta pihalle kuin imurilla imaistuna. Varoen aloitimme paperilla, sitten ohuilla tikuilla ja lopuksi pienillä klapeilla, kuten nuohoojamestari meitä opasti. Hän sanoi, että voimme kyllä polttaa uunia ihan klapillakin, kova pakkanen ei saa hormia liian kuumaksi. Pientä klapia on siis alkuyöstä tulipesään laitettu. Se lämpö! Poksuva puu ja pönttöuunin pinnan hidas muuttuminen jääkylmästä ihanan lämpimäksi. Oih ja voih!
Kuvat tärähtivät hämärässä, mutta saavat nyt kelvata. Ainutlaatuista ensimmäistä sytytystä ei feikkikuvata uudelleen pienen epätarkkuuden vuoksi. Tässä on juuri ensimmäinen sytytys tapahtunut ja luukuja ollaan sulkemassa. Lopetimme polttelun ennen kun menimme nukkumaan. Uuni oli toivotulla tavalla ihanan lämmin vielä aamulla.
Meillä on klapikorin sijaan tällainen metallinen armeijan ylijäämäpakki, jolla on taidettu kuljettaa ruokaa (?) Se on joka tapauksessa todella kätevä klapeille. Koreista tuppaa aina pääsemään sitä puuroskaa ympäriinsä, mutta tämän kanssa ongelmaa ei ole. Muutenkin se on ryhdikäs ja kahvoineen kätevä.
Lämpö tuli otsikon mukaan toteutettua tällä pönttöuuniuutisoinnilla, joten siirrytään valoon.
Tänään oli maailman kaunein aamu! Mun pieni pokkarini ei kykene tallentamaan sitä kauneutta, joka tuolla ikkunan takana oli, kun aurinko oli vasta nousemassa horisonttiin saaden pakkasen huuruttamat heinät ja oksat kimaltelemaan ja värjäsi samalla taivaanrannan ruusunmarjan sävyillä.
Kuurankukkaset kukkivat yhden ikkunan lasissa. Oikealla näkyy salipääty. Rakastan sitä näkymää, kun aurinko nousee talon takaa ja sen näkee salin ikkunoiden läpi talon etupuolelta.
Takapihalla aitta nukkuu talviuntaan odotellen mikä sen kohtalo myöhemmin on. Tuleeko siitä kesähuone, puutarhavaja vai muuttaako sen hirsien suojaan lauma kanoja?! Aika näyttää! Tuossa mäntyjen alla on jonkun joskus muotoon kasvattama katajikko. Se on livenä kovin kaunis.
Takapihan aitta ja etupihalla Gerdan edessä oleva pikkuinen vankkurisaunamme. Sauna muuttaa keväällä takapihalle, mutta siellä on maasto vielä niin kumpurainen, ettei saunaa saa sinne siirrettyä. Eilen taas saimme istua saunan lämmössä pakkasen paukkuessa ulkona.Tuossa fillarin takana olevassa puussa sekä pergolan ja samaisen puun välissä on lintujen ruokintapaikkoja. Mikä parvi olikaan vastaanottamassa aamulla, kun menin täyttämään lintujen ruoka-astiat! Täytämme aina sunnuntaisin ennen poislähtöä ruokintapaikat, mutta ne ovat aina tyhjiä perjantaina, vaikka siementä ja pähkinää laitetaan usempi iso pussillinen. Oli hauska tunne, kun linnut selkeästi tunnistivat ja tiesivät, että olen tulossa täyttämään ruokapaikkoja, sillä heti kun aineellistuin pihalle pusseineni, lintuja alkoi ilmestyä oksille laumoittain ja osa lennähteli ihan siinä lähelläni. Hieman Hitchcockmainen lintuelokuvafiilis ;DNoin, tässä se oli! Pönttöuunin ensitulet ainakin 20 vuoden tauon jälkeen ja talvista valoa Jovelassa ennen kun aurinko on päässyt horisontin yläpuolelle.
Lämmintä ja aurinkoista viikonloppua teille siellä :)Jovelan Johanna
↧
January 27, 2014, 1:08 am
Näin se aika menee. Eilen tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun ensimmäisen kerran menimme Jovelaan. Saman päivän iltana kerroin vanhassa blogissamme hämmentyneenä, että taisimme ostaa talon ja niinhän siinä sitten kävi, että kauppakirjat allekirjoitettiin virallisesti helmikuussa.
![]()
Vuosi sitten Jovelassa oli kylmä ja lunta oli nietoksina. Muistan kun kävelin ensimmäistä kertaa Jovelan pihaan. Oli kova pakkanen ja lunta tuiskutti. Isäntä oli jäänyt laittamaan autoa parkkiin, sillä pihalla oli muitakin autoja yhteisnäytön vuoksi. Ystävämme oli lähtenyt kanssamme katsomaan taloa ja kopisteli perässäni sisälle. Tiesin heti, että tämä oli se talo, jota olimme etsineet 4 vuotta. Taloa myynyt talon omistaja sanoi tienneensä heti, että talon seuraava omistaja oli tullut sisälle. Vailla sen kummempaa mystiikkaa se vaan oli niin; talo oli meidän ja me talon. Toki siinä ensin kierrettiin ja tutkittiin taloa lattiasta ullakkoon ja todettiin, että se on juuri sellainen reppana, jollaiseksi se oli kuvattu ja edessä tulisi olemaan jos mitä haastetta. Jäätävässä kylmyydessä tein päätöksen hiljaa omassa päässäni, tästä tulee meidän kotimme.
Ostopäätös oli kuitenkin yhteinen. Keskustelu autossa oli sitä luokkaa, että takapenkillä istunut ystävämme oli suorastaan sanaton. Keskustelu isännän kanssa meni suunnilleen näin: J: noh, mitäs olit mieltä? I: Joo-o, ihan hyvä. J: Katsoitko kaiken läpi? I: Joo, Ihan ok. J: Ostetaanko me sitten tuo? I: Ostetaan vaan.
Ja siinä se oli, meidän syvällinen keskustelu aiheesta sitoutuisimmeko todennäköisesti loppuelämäksemme tähän projektiin ja ostamme talon. 5 minuuttia myöhemmin olin jo soittanut myyjälle, sopinut dokumenttien toimituksesta ja toisesta katselusta. Muutamaa viikko myöhemmin istuin autossa työparini kyydittämänä matkalla allekirjoittamaan kauppakirjat. Sen jälkeen oli vielä reilun kuukauden odottelu ennen kun talo luovutettiin meille. Maaliskuun lopussa talo oli tyhjennetty ja avaimet luovutettu meille.
Sitten alkoi remontti. Alussahan heräsimme joka lauantai aamuvarhaisella ja ajoimme talolle sen 2,5 tuntia voidaksemme palata samaa reittiä takaisin illalla. Siinä välissä raivasimme ja teimme kaikkea mitä talolla pystyi tekemään. Jääkylmässä talossa yritimme pysyä lämpimänä muutaman patterin ja tuikkukynttilämeren voimalla. Ikkunoiden ja hirsiseinien välistä pystyi työntämään kätensä läpi, joten ensin eristimme nuo ikkunat, jotta sisälle ei enää tuulisi. Pääsimme yöpymään ensimmäistä kertaa talolla vappuaattona. Kuohuviinipullon ja ystävältä saadun pionikimpun voimin juhlistimme vappua, työnjuhlaa remppaamalla taloa.
Tästä se alkoi huhtikuussa 2013
Rempan ensimmäinen päivä
Tuparemonttia 1
Omasta mielestäni suurimman muutoksen talossa on kokenut nykyinen makuuhuone, eli kammari, joka oli pimeä ja ruma tila. Tässä postauksessa näkyy kammarin alkuvaiheita:
Kuvia remontin keskeltä (toukokuussa 2013)1. Vuosi JovelassaOlen pitänyt tuota tehtyjen ja tekemättömien listaa näkösällä blogin oikealla laidalla, mutta muutan sitä nyt siten, että poistan kaikki tekemättömät. Teen sen koska remontin edetessä tulee jatkuvasti eteen uutta tehtävää ja joku tehtäväksi listattu taas saattaa ollakin sellainen, että sitä ei ylipäätään tarvitsekaan tehdä.Tässä on lista Jovelan 1. vuoden aikana tapahtuneista muutoksista.
TALO+ katto uusittu (pellit)
+ kattoniskojen tuenta
+ katon uusien tukilinjojen rakentaminen
+ päätylautojen maalaaminen
+ harjakatteen puuttuvan osan kiinnitys
+ sadevesikourut & syöksyputket
+ sadevesisäiliöt
+ katon viimeistely
+ katon lippalautojen vaihto
+ kivijalan korjaaminen & uusi valu ("salipääty")
+ alaseinän pohjan korjaaminen
+ takaseinän virheellisesti tehdyn laudoituksen purku
+ takaseinän eristyslevytys
+ takaseinän laudoituksen kiinnitys uudelleen
+ ikkunat uusittu
+ eristystä lisätty ekovillalla
TUPA
+ tuvan uusi sisäkatto
+ tuvan ikkunoiden ja seinän välien tilkitseminen
+ tuvan ikkunoiden raamit
+ tuvan epäkäytännöllisen kaapin purku
+ yhden laatikkopenkin purku
+ tuvan seinien eristäminen huokolevyllä
+ tuvan ovien puhdistus ja maalaaminen
+ tuvan seinien pohjatyöt tapetoinnille
+ tuvan seinien tapetointi
+ tuvan panelointien maalaaminen
+ jalkalistat
+ paneelien listat
+ kattolistat
+ tuvan kulmakaapin puhdistus
+ tuvan kulmakaapin maalaaminen
+ tuvan laatikkopenkkien maalaaminen
+ saareke (elementit)
SALI
+ salin ikkunoiden ja seinän välien tilkitseminen
+ salin ikkunoiden raamit
+ salin seinien eristäminen huokolevyllä
KAMMARI
+kammarin ikkunoiden ja seinän välien tilkitseminen
+kammarin ikkunoiden raamit
+kammarin seinien eristäminen huokolevyllä
+seinien kulmien, ikkunan alisten ja saumojen energiapaperointi
+ katto- & jalkalistat
+ kammarin seinien pohjatyöt tapetoinnille
+ kammarin seinien tapetointi
+ kammarin lattian uusiminen
+ kammarin katon maalaaminen
+ vaatekaapit
VESSA/KYLPYHUONE
+ seinien panelointi
+ paneelien maalaus
+ kylpyhuoneen ikkunan ja seinän välien tilkitseminen
+ vedettömän separett-vessan asennus
+ ikkunoiden raamit
+ kattolistat
+ lattia+ pönttöuunin käyttöönotto
PORSTUA (eteinen)
+ seinien panelointi
+ lattia
+ listat
+ komeron maalaminen
KUISTI
+ välikaton purku
+ eristäminen
+ sisäkaton korjaus
PIHALLA+ sauna+ porakaivo + 1. savupiippu + etupihan puiden kaataminen
+ takapihan puiden kaataminen
+ takapihan pensaiden harvennus
+ tuomien kaataminen
+ omenapuiden karsinta
+ oksien poiskuljetus
+ ryteikköjen raivaus osa 1
+ etupihan siistiminen jätteistä
+ etupihan ryteikköjen poisto
+ pensaiden karsinta (etupiha)
+ kesäpesupaikka pihalle
+ piha-alueen siistiminen
+ puutarhan takarajan raivaus
+ puutarhan takarajan puiden kaato
+ lintujen ulkoruokintapisteet
63 päivää tästä eteenpäin
..ja olemme muuttaneet Jovelaan. Virallinen muuttopäivä on 31.3.2014 (maanantai), mutta emmeköhän me sinne käytännössä viikonloppuna muuta. Sitä ennen pitää saada salireppanaa eristettyä hiiri-invaasiolta, eli lattiaa korjattua, jotta voimme tehdä salista varaston. Talo on kaikkea muuta kuin valmis. Muutamme keskelle remonttia ja elämme askeettisesti vielä kauan.
Matka edessä on pitkä, mutta ainakin saamme olla ja elää Jovelassa, jolloin sen kunnostuskin etenee paremmin ja samalla saamme myös viettää normaalia arkea siellä. Elämänmuutoksesta tulee suuri ja todennäköisesti kasvukipuinenkin, kuten yleensä tuppaa olemaan. Kovinkaan epätodellisen ruusuisin lasein emme katso tulevaa kohti, sillä tiedostamme edessä olevat haasteet. Toisaalta olemme nyt eläneet tätä kahden talouden elämää keväästä saakka ollen välillä talolla pidempiäkin aikoja kerrallaan, myös talvella, joten perusolemiseen liittyvien asioiden kohdalla en usko mitään polvilleen vievää yllätystä tulevan arjen osalta.Täällä nykykodissa kaipaan talolle koko ajan. Sen maailma ja sen mahdollistama elely on niin kovin erilaista.En nyt tee tästä 1. vuoden postauksesta tämän syvempää taaksepäin katsovaa matkaa, enkä edes järjestä mitään arvontaakaan, mutta kiitän vilpittömästi teitä siitä, että olette olleet mukana tässä Jovelan 1. vuodessa. Blogin tarkoitus on seurata matkaamme ja matkaseuralaisina olette olleet loistavia! Kiitos siis tästä ensimmäisestä vuodesta ja tervetuloa mukaan seuraavalle! Meillä muuten on mielenkiintoinen asukki Jovelassa, jonka läsnäoloa ei olla ennen huomattu. Perjantaina olimme pihalla perisyntiä harrastamassa (tupakilla) kun täydellisen hiljaisuuden rikkoi tällainen, erittäin voimakas huuto. Voitte kuvitella sen fiiliksen, kun seisoo täydellisen hiljaisessa maailmassa mustan tähtitaivaan alla ja joku alkaa kiljumaan naapuripuusta tuohon malliin! Lehtopöllöhän se siellä morsianta huuteli saapuvaksi. Kuva: Peter PreeceEnsimmäinen vuosi on nyt takana ja toivottavasti monen monta edessä tuolla Jovelassa, jota etsimme niin kauan. 80-luvun alussa tehtiin elokuva Täältä tullaan elämä ja vaikka se tarina onkin kovin kaukana Jovelasta, voin silti todeta, että Täältä tullaan elämä. 63 päivää ja alkaa Jovelan aika.
Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna
↧
January 28, 2014, 9:59 am
Talolla on taas pieni suvantovaihe, kun viime viikonloppu oli lyhyt. Saavuimme perjantaina keskiyön aikaan ja sunnuntaina piti lähteä jo iltapäivästä. Mitään suurempaa ei siis ole tapahtunut.
Teemme sitä hiljaista muuttoa. Takakontti kerrallaan pikkumööpeliä ja tavaraa. Jovelassa on tällä hetkellä sellaista suloista sillisalaattia, kun tavaraa on vähän siellä ja täällä, omaa ja talolle jäänyttä, tilapäistä ja pysyväistä, mutta harva sillä paikalla, minne lopulta tulee sijoittumaan. Jokaiselle tavaralle kuitenkin yritetään löytäää joku järkevä paikka ennen kun saadaan sali varastokuntoon.
Jovelan muuttokirjasta löytyy
Tarpeellista tavaraa! Nyöriä ja sytykesipsilaatikoita sekä Jovelan tuleva pesukone, eli vanha kunnon kammesta veivattava pesupallo! Tuonne laitetaan kuumaa vettä ja pesuaine, lisätään pikkupyykit ja veivataan kammesta hetken aikaa. Sitten vesi lasketaan pois, huuhteluvesi laitetaan tilalle ja taas veivataan. Kätevää ja helppoa! Liinavaatepyykistä olemme tekemässä elämyksen! Parin kolmen viikon välein otamme liinavaate- ja pyyhekassin, nakkaamme autoon, ajamme Turkuun itsepalvelupesulaan, pistämme koneet pyörimään ja menemme sillä aikaa lounaalle ja ostoksille tai kirpparille. Tuomme pyykit Jovelaan kosteina, sillä haluan kuivattaa ne ulkona aina kun mahdollista. Sitten lempipuuhaani mankelointiin ja kaapissa on taas puhtaat pahnat, jotka tuoksuvat raikkaalle ulkoilmalle ja ruusu- tai appelsiininkukkavedelle, jota käytän mankeloinnissa.![]()
..
ja tässä lopuksi taas tuo seuraava projektimme sali ja sen lattia. Sali on kyllä reppana. Montakohan ennen ja jälkeen siivouksen -kuvaa olen esitellyt täällä? Sali menee aina hirveään sotkuun, kun se on ainoa sisätila, jossa isäntä voi sahata listoja ja puuhata kaikkea remppaan liittyvää ilman, että oleskelupuoli talosta on purussa, pölyssä ja roskassa. Taas kerran sali oli karmea ja on taas parempi. Nyt viikonloppuna sitä aletaan tyhjentämään, jotta lattiaremppa voi alkaa. Kyseessä on korjaava pintaremontti, sillä lattia on jo avattu, putsattu, ekovilloitettu ja korjattu... ja se näyttää näissä kuvissa niin paljon paremmalta kuin livenä. Lattiasta puuttu paloja, siinä on koloja, joista voisi vetäistä kanin sisälle tai tuupata perunapussin ulos ja heti saliin astuessa on koko seinän mittainen kohta, josta puuttuu päälilauta likimain kokonaan.Pieni vinkki paleleville remppaajille!
Monella vanhaa taloa korjaavalla on ollut haastetta kylmyyden kanssa. Meillä ainakin se kylmyys on lattioissa. Tämä on nyt taas näitä hulluja Jovelan Johannan ideoita, mutta se +4 asteeseen saapuminen ja tuvan lattiasta hohkaava kylmyys, joka sai tuplavillasukissakin varpaat sinisiksi, pisti miettimään pikaista parannusta ja hätävaratyyppistä ratkaisua ongelmaan. Nyt ei kuitenkaan voi alkaa repimään tuvan lattiaa ylös ja eristellä sitä. Sen aika on vasta keväällä.
Noh, meillä oli muutama kipale huokolevyä ylimääräisenä ja pari rullaa ns energiapaperia, jota laitetaan usein pattereiden taakse seinään (tapetin alle). Tyhjensimme lattiapinta-alaa niin paljon kun mööpeleiltä kykenimme, laitoimme huokolevyä mattojen alle ja energiapaperia kaikkialle muualle, minne vaan saimme sitä sujautettua, matot päälle ja OHO! lattiakylmyys tosiaan väheni! Se metallipaperinen puoli heijastaa lämmön takaisin. Ei lattiat mitään lämpimiä edelleenkään ole, mutta se hirveä kylmyys katosi ja tietysti ison tuvan lämpö pysyy paremmin lattian yläpuolella vähemmällä lämmittämisellä. Jos siis painit vastaavien ongelmien kanssa, saatat haluta testata tätä ennen kun lattiaa pääsee remppaamaan! Energiapaperia lattialle ja matot päälle!Tiistai ja kova ikävä takaisin Jovelaan. Näihin kuviin ja tunnelmiin toteamalla, että kylläpä maailma on kaunis!Jovelan Johanna
↧
↧
January 29, 2014, 10:00 pm
Voi jummijammi! Olen niin pähkäillyt sen kanssa millainen salista voisi tulla, mutta en kertakaikkiaan löydä sellaista tapettia, joka miellyttäisi siten, että voisin kuvitella katsovani sitä vuosia. Tai löytyyhän niitä, mutta ne ovat vääränlaisia tapetteja tuohon taloon. Sitten törmäsin tähän ja olen ihan myyty!
Kyseessä on The Painted Housen tuote, jolla voi itse kuviomaalata tapetin haluamallaan pohja- ja kuviovärillä. Tuo kuvan kuvio on juuri sellainen, millaisen olisin halunnut tapetille. Voimme siis pinkopahvittaa ja tehdä pohjatyöt, maalata haluamallamme maalilla pohjan ja sen päälle tehdä valitsemamme kuvioinnin haluamallamme sävyllä. Olen kyllä törmännyt näihin aikaisemminkin, mutta ensimmäistä kertaa sellaiseen, jota testanneet ovat kokeneet sen oikeasti toimivaksi jutuksi.
Tällä telalla voi kuviomaalata vaikka mitä! The Painted Housen kotisivuilla on aivan mielettömän upeita ideoita, joista pistän tähän näytille muutaman esimerkin kuviotelan monista käyttömahdollisuuksista!
Itse näkisin salin seinät kuviomaalatuiksi perinnemaalilla tuolla ensimmäisen kuvan kuviolla, mutta lisäksi voisimme käsitellä sen nyt kammarissa olevan pienen pöydän pinnan yhteensopivaksi seinien kanssa ja miksipäs ei tehdä kuvioinnit kankaalle muutamaa tyynyä ja vaikkapa varjostinta varten. Ei liikaa, jotta koko huone ei ole yhtä ja samaa kuviointia, mutta muutama pieni yksityiskohta voisi olla kovin hauska!Pidän tuosta hillityn rauhallisesta maailmasta, joka tässä alemmassa kuvassa on ja se on hyvin lähellä sitä sävymaailmaa, jonka salin seinille haluaisin. Etuna on toki se, että voimme käyttää perinteisiä materiaaleja niin paperin kuin maalien osalta.
Jos teillä on rapian 9 minuuttia ylimääräistä aikaa, niin katsokaapas tämä video, joka sai ainakin itseni innostumaan niin, että toinen käsi kaivaa jo lompakosta luottokorttia!
ESITTELYVIDEO
Niin, tässä kohtaa pitää aina vakuutella, että kyseessä ei ole sponsoroitu mainos. Juu, ei ole! Valitettavasti Englannissa ei ilmeisesti tiedetä, että täällä pohjoisessa on yksi kuviorullamaalaimeen (mikäköhän tuo oikeasti on!) langennut höntti ja joudunkin tästä ihan omin pikku pennosineni siirtymään ostoksille verkkokaupan puolelle saadakseni tuon ihmerullan postilootaamme.Testiin siis menee ja tuloksista aikanaan raportoi
Jovelan Johanna
↧
January 30, 2014, 11:18 pm
Pikainen päivitys näin perjantaiaamuna. Perjantai on Jovelapäivä ja yritän huiskia työt siihen malliin, että päästään lähtemään talolle heti kun isäntä tulee alkuiltapäivästä töistä.
Tässä olisi puuhellaehdokas nro 1. Hellan pitää olla silmälle mukava ja sopia tyyliltään tupaan, mutta sitten ne tärkeimmät jutut ovat, että paistouunin pitää olla riittävän suuri kunnon paisteille, hormiputken olisi hyvä lähteä päältä, koon pitää olla sopivasiihen tilaan, jossa tuvassa joskus olikin ollut puuhella ja uunin pitää vielä olla hinnaltaan kohtuullinen. Tämä ehdokas sopii kaikkiin mainittuihin.Kuvat: La NordicaJovelassa alkaa salin tyhjennys tänä viikonloppuna ja pääsemme myös ihailemaan porakaivon valmista muotoa. Saimme eilen viestiä porakaivofirmasta, että ulkohana, eli ns. ankankaulahana on asennettu ja kaivo on good to go! Vielä pitää teettää vesitutkimus keväällä. Vesi on vielä ruosteista, mutta suodattaja voidaan liittää vasta kesällä, kun tupa toivottavasti on valmis niiltä osin, että kytkennän voi tehdä sisälle. Nyt meillä kuitenkin on porakaivo, sen pumppu on asennettu ja siinä on hana, josta saa vettä. Loppuu tuo saunavesien kantaminen kanistereilla talolle. Eikä tarvitse pelätä, että putket jäätyy. Vesi on niin syvällä (63m) ja painuu alas heti kun hanan sulkee, että vedentulon estävää jäätymistä ei pitäisi syntyä.
Ihanaa viikonloppua sinne tahoillenne!
Jovelan Johanna
↧
February 1, 2014, 4:36 am
Casa-X blogin Enne pyysi muutamaa bloggaajaa näyttämään missä kukin blogiaan yleensä kirjoitelee ja lupasin tehdä aiheesta postauksen tänä viikonloppuna. Jovelan blogia kirjoittelen joskus nykykodissa sängyssä tai olohuoneen divaanilla, mutta eniten kuitenkin täällä Jovelassa. Pöydän ääressä ergonomisesti nevöevö.
Jovelan blogia kirjoitellaan yleensä täällä
Petaamattomassa sängyssä, kaikessa rauhassa, rauhasta nauttien, kynttilöiden palaessa, kaksi koiraa seurana.
Oikealla puolella huonetta on isännän vanha klaffipöytä jo ajalta ennen kun olimme tavanneet. Sen päällä on edesmenneen isäni nuoruuden kuva ja yleensä aina palavat kynttilät.
Vasemmalla puolella on vaatekaapit, pikkulipasto ja talojäämistönä tullut pyöreä pöytä. Kynttilöitä on paljon ja ne palavat melkein aina kylmään aikaan.
Tällä hetkellä ihastelen pikkupöydän päällä olevia kukkia, jotka ilmeisesti pitävät Jovelan ilmasta, sillä ne kukkivat ponnekkaasti. En ole kukkaonnistujatyyppiä. Salaatit saan kasvamaan valloitustyylillä, kukkien kohdalla olen tumpelo. Nämä ovat selvinneet jo vuorokauden ja nuppuiset kukat aukesivat tänään sievään kukoistukseen.
Isännän puolella sänkyä on suuri ranskalainen lyhty, jonka sain synttärilahjaksi äidiltäni Normandian reissullamme. Pidän siitä valtavasti! Reissu itsessään oli loistava! Isäntä ajeli ristiin ja rastiin Eurooppaa anoppi ja rouva sekä koirat kyydissään. Matkan puolivälissä majoituimme viikoksi Normandiassa sijaitsevan linnan myllyyn, joka oli kunnostettu lomakodiksi. Matkamuistoina reissusta jäi tämä lyhty sekä se suuri liitutauluja kannatteleva kitchen puukirjaimin, joka löytyy tuvasta ja on isännältä saatu synttärilahja.
![]()
Jovelan kammari on pitkä ja kapea. Sängyn päässä, 70cm päädystä on ikkuna, joten tuosta mahtuu hyvin kulkemaan. Bloggauskeskukseni suora näkymä on siis tulevaan keittiöpuutarhaan, joka nyt uinuu parhaillaankin satavan lumen alla. Kuvassa poseeraa Maya koiramme, eli prinsessa mai-mai, joka seuraa emäntäänsä kaikkialle. Main veli Milo tuhisee parhaillaan reittäni vasten peiton alla. Punaisissa, Saaristohuvilan Tarun kutomissa sukissa on kirjoittaja itse. Olen pukeutunut lempisänky- ja saunasukkiini sekä punaiseen saunatakkiin. Sangen tyylikästä siis!
Jos sitten käännän päätä oikealle, näen tupaan. Käsi ylös jos yllätyit siitä, että tässäkin näkymässä on kynttilöitä!
Tulipa kurkattua alaskin lattian suuntaan. Näky on tavanomainen. 2 tossua, eriparia. Niiden partnerit on taatusti potkittu sängyn alle, josta löytynee myös joku karannut sukkapari. Kynnyksen kohdalla on lampaantalja, koska siinä käy kylmä veto.
Täällä teen yleensä ja mieluiten Jovelan blogia kuunnellen tuvassa tikuttavaa seinäkelloa (joka muuten on pysähtynyt yöllä) ja nauttien rauhasta, jollaista en kohtaa arkielämässäni...
... vielä. Viralliseen muuttopäivään on tänään 58 päivää. Käytännössä 56.
Mukavaa viikonloppua teille kaikille!
Jovelan Johanna
↧
February 8, 2014, 12:31 am
Huomenta Jovelasta!
Taas selvittiin viikosta ja pääsimme Jovelaan. Kulunut viikko on ollut taas sitä aamusta yöhön työskentelyä, mutta samalla kovin hauskaa. Eilen matkalla Jovelaan olin niin uupunut, että nukahdin kesken online-palaverin. Onneksi kyseessä oli yhtiökumppani, joka taitaa vaan nauraa asialle. Mitäs oli hetken hiljaa toisessa päässä! Sen siitä saa kun auto hurisee, koirat tuhisee, maisema on sumuinen ja lämpötila mukavan tuudittava. Heräsin torkustelusta hetkeä ennen kauppaa, jonne meidän oli tarkoitus isännän kanssa mennä. Kaupan kautta saavuimme Jovelaan. Sytytin pönttiksen, isäntä kantoi tavarat sisälle, laittelin tavarat paikoilleen, isäntä lämmitti saunan. Saunan ja nuotiomakkaroiden jälkeen kävimmekin jo sitten yöpuulle ja koko kööri kuorsasi menemään mehevät 9 tunnin unet. Pian tästä jo suunnataan tuonne Uudenkaupungin suuntaan hankkimaan uusia pyyhkeitä taloon.
Hiljainen muutto etenee takakonttikuorma kerrallaan. Viralliseen muuttopäivään on nyt 51 päivää, eli käytännössä 49! Otin jo viime viikonloppuna pari kuvaa vessatilasta, jonne nykykodin kaaripeili muutti. Se teki ennestään tilavasta vessahuoneesta entistä tilavamman oloisen heijastaen pönttöuuniseinää ja ikkunaa kauttaan. Nämä kuvat ovat nyt mitä ovat. Pokkarilla otettuja, osa tänään aamulla sateisessa hämärässä, joka ei imartele kuvattavia ollenkaan. Vessatilassa on myös ylimääräistäkin tavaraa, kun kaikki pitää jonnekin laittaa tässä hiljaisessa muutossa, mutta tuosta nyt saa jotain kuvaa siitä, millaista vessahuoneessa tällä hetkellä on ja miten peili toi siihen uuden ulottuvuuden.![]()
Onpa jännää, ihan itsellenikin nähdä millaiseksi Jovela sitten muuttuu kun tänne tulee muuttokuormallinen omia tavaroitamme ja mööpeleitämme! 51 päivää ja senkin tiedämme! Tänään täällä alkaa salin tyhjennys, jotta saamme kaiken sen muuttokuorman tavaran jonnekin. Sitä ennen pitää vielä se salin lattia saada johonkin kuntoon..Hauskaa viikonloppua kaikille!Jovelan Johanna
↧
↧
February 9, 2014, 10:56 am
Jokaviikkoinen sunnuntaihaikeus on jäänyt tänään kokematta, koska saamme poikkeuksellisesti olla Jovelassa huomiseen aamuun saakka. Ja mikä ihana viikonloppu tämä onkaan ollut! Kävimme tuolla lähikaupungissa asioilla, teimme pientä seutukatselmusta lähialueille, ollaan saunottu ja levätty, otettu päivänokosia ja oltu rauhassa. Salikin tuli tyhjennettyä, jotta päästään ensi sunnuntaista alkaen sen kimppuun. Isännällä alkaa silloin talviloma, joten saamme viettää täällä kokonaisen viikon.
Lähiseutukatselmus oli oikeastaan lähijärven löytöretki. Tässä Jovelan lähellä pitäisi olla järvi, josta voi saada ahvenia, haukia ja siikaa ja tietysti siellä voi uidakin. Nyt päätimme etsiä sen ja lähellä järvi onkin, ihan tuossa peltojen ja marjametsän takana. Linnuntietä lyhyen matkan päässä, autotietä pitkin vain muutaman minuutin ajelu. Järvi on kaunis, sen ja Jovelan välissä on tosiaan marjaisaa metsää ja peltoja. Tämä on mukava löytö, sillä pääsemme halutessamme ongelle ja vähäluminen maisema paljasti, että mustikkaa ja puolukkaa ei tarvitse kaukaa hakea.Kuvat: Pinterest
Miten tuo viimeinen kuva liittyy asiaan? Eipä oikeastaan mitenkään. Se on vain kiva kuva, johon törmäsin Pinterestissä ja laitan sen tähän talteen. Olen mankeliaddikti, mutta silittämiseen suhtaudun kuin aiheettomaan rangaistukseen. Tämä voi johtua siitäkin, että en onnistu kaikista testatuista vaihtoehdoista huolimatta löytämään itselleni sopivaa silityslautaa. Ne ovat joko hankalia tai rumia, usein molempia ja inhoan niiden ronttailua ees ja taas. Koska kuitenkin joudun silittämään välillä paljonkin, tämä kuvan idea voisi toimia meillä. Meiltä löytyy suunnilleen tuollainen taso, johon voisi kiinnittää silityslaudan ja laittaa siihen sievän päälikankaan. Arkisin lautapöydän päällä voisi pitää mankelia ja niinä kertoina kun joudun silittämään, mankelin voisi nostaa alas. Toimivampaa joka tapauksessa kuin laudan ronttaaminen ja säilyttäminen. Ne pirulaisethan eivät koskaan tule kaapista ulos niskuroimatta ja vetämättä mukanaan puolta kaapin muusta sisällöstä. Jostain syystä silityslautaa on säilytettävä samassa kaapissa imurin kanssa, joka kokee ilmeistä eroahdistusta aina kaapista poistettaessa, sillä se takertuu putkiosastaan aina silityslautaan. Jos tällä pääsisi siitäkin riesasta.
Tuo silityslautapöytä toimii hyvänä aasinsiltana pohdintoihin aiheesta arkiset asiat. Olen iloinen, että saamme olla täällä pitkän viikonlopun, iloinen, että ensi sunnuntaista saamme olla täällä viikon ja erityisen iloinen siitä, että saamme muuttaa tänne ensi kuun lopussa. Olen aivan tympiintynyt nykykotiin. Koen sen nykyään ahdistavana paikkana, varmaankin pitkälti siksi, ettei se ole enää vuoteen tarjonnut muuta kuin arkisen aherruspaikan jossa on aina kiire, hektinen puurtaminen ja enemmän tai vähemmän stressaava arki. Nykykodissa tehdään töitä ja nukutaan niiden välissä. Mitään muuta siellä ei enää tapahdu. Toki arkeen kuuluu muutakin ja ihan hyvää, mutta sen pääfunktio on tuo; työ ja töiden välillä vaihtelevalla tuntimäärällä tapahtuva nukkuminen.
Moni, varmaan osa teistäkin voi pitää meitä hieman vinksahtaneina, kun olemme valmiita luopumaan modernista elämisestä ja halukkaita muuttamaan alussa kovinkin askeettisiin olosuhteisiin. Täällä ei ole juoksevaa vettä, ei isoa jääkaappia, ei astianpesukonetta, pyykinpesukonetta, antennia katolla tai monia muita nykypäivän elämisen helpoittamiseksi tai riemuksi tarkoitettuja asioita. Meillä ei ole edes sähköä joka huoneessa. Pesen täällä astiat käsin, pikkupyykit myös, isommat pyykit pestään itsepalvelupesulassa. Meillä on keittiövarustuksena yhden levyn induktio, uunina pöytäuuni, jonka päällä on 2 tavallista keittolevyä, jääkaappi on arkkumallinen mökkijääkaappi, lavuaaria ei ole kytketty viemäriin (koska viemäriä ei ole) ja kun pesen astiat, poistovedet tulee kantaa ulos, vessakin on erotteleva, vedetön vessa. Kuulostaako ankealta?
Osa näistä asioista tulee toki muuttumaan vuosien saatossa, mutta tosiasia on se, että me muutamme kovin askeettiseen maailmaan. Olemme olleet talolla kuitenkin niin paljon, ettei nämä asiat tule yllätyksenä eivätkä ne edes ahdista. Osa asioista tulee tosiaan muuttumaan; vesi tulee poistumaan talosta putkia pitkin omaan puhdistamoon, mutta muuton jälkeen me kannamme vettä sisään ja ulos vielä kauan. Pyykkikonetta ei ole tulossa varmaan tämän vuoden puolella, astianpesukonetta ei taatusti. Vessa on pysyvä ratkaisu. Keittiö muuttuu hiljalleen, osa kerrallaan. Ensin kunnon jääkaappi, sitten pakastin, puuliesi uunilla.. Etenemme sen mukaan mille on tarvetta ja miten kykenemme. Yksi osa tässä projektissa on se, että meillä ei ole aikomustakaan ottaa kymmenien tuhansien lainoja muutoksia varten. Etenemme siis myös sen mukaan, miten remonttia ehditään ja taloudellisesti kyetään tekemään. Mitään tähän taloon ei tule vain siksi, että nykyään on tapana laittaa se ja tuo jokaiseen kotiin. Pohdimme mitä tarvitsemme, mikä on meille hyvä juttu. En esimerkiksi ole ihan varma siitä, että astianpesukone edustaa meille tarpeellista tavaraa. Meitä on vain kaksi ja vaikka onkin mukavaa napsauttaa kone päälle hoitamaan tiskiä, olen pohdiskellut, että sen käyttö on aika hölmöä meillä. Kone käy pari tuntia, astiat eivät aina tule puhtaaksi, aina pitää jotain pestä käsin joka tapauksessa ja ihan oikeasti, asianpesukone on enemmän astiakaappina kuin pesukoneena. Jos sitten muutamme mieltä tässä asiassa, koneen saa paikoilleen parissa päivässä kun sille on ne tarvittavat putket olemassa. Pyykkikone tulee joka tapauksessa ensin, joten mielenmuutoksen ilmaantuessa astianpesukoneen liittäminen osaksi köökkiä on parin päivän juttu, josta eniten aikaa menee siihen kun se aineellistuu ovelle.
Olen myös pohtinut, että varsinainen elämänmuutos, jota myös haemme, voi toteutua vain tällä tavalla. Riisumalla ja kuorimalla kaiken turhan pois ja aloittamalla kirjaimellisesti alusta siten, että jokaista arjen ja olemisen fuktiota ja elementtiä harkitaan ennen toteutusta. Jos muuttaisimme valmiiseen tai valmiiksi rakennettavaan, sitä harkintaa ei voisi tehdä ja omalla kohdallani ei muutenkaan pelkkä osoitteen muuttaminen riitä. Olen työnarkki, siitä ei pääse mihinkään. Mikään muu ratkaisu ei siis kohdallani toimisi, koska todennäköisesti valuisin hiljalleen siihen samaan rytmiin. Täällä se ei ole mahdollista. On yhtälailla pakko kuin mahdollista toimia eri tavalla. Jovela mahdollistaa kaiken sen muun kokemisen, joka puuttuu nykyarjesta, mutta samalla vie mahdollisuudet pois siitä, että vain kantaisin koneet ja vehkeet tänne jatkaakseni samaan tapaan. Askeettisuus on täällä siis etu, josta ei pidä luopua heppoisin perustein. Tietyt asumisen perusedellytykset tulee olla, muutenhan nykylakien puitteissa ei talossa saa asua, mutta tämä talo täyttääkin juuri ne perusvaatimukset; rakenteellisesti kelpo, vesi (vaikkakin ulkohanana), lämpö ja pesumahdollisuudet.
Se mitä yhdessäkään paperissa tai kelpoisuusarviossa ei lue, on se, että Jovela mahdollistaa meille arvokkaamman arjen ja elämän. Mahdollisuuden kokea jotain erilaista ja uutta. Mahdollisuuden olla yhdessä ja tehdä yhdessä. Mahdollisuuden oppia jotain uutta, pettyä yrittääksemme uudelleen ja ilahtua onnistumisista. Mahdollisuuden kokeilla elämää osittain tavalla, jolla ennen elettiin. Mahdollisuuden arvioida elämää ja sen arvoja uudelleen. Jovela tarjoaa myös mahdollisuuden muuttaa arkea enemmän sellaiseksi, mitä me suomalaiset rakastamme kesälomillamme; pestään mökkimaasta nostetut perunat, otetaan nokoset keskellä päivää, katsellaan kun ongenkoho liikahtelee järven pinnalla, tuoksutaan puusaunalle, syödään mansikoita suoraan omasta maasta, katsellaan öisin tähtiä ja juodaan iltapäiväkahvit ulkona. Ei tule ajatella, että täällä haaveilemme lokoisista päivistä vailla arjen toista todellisuutta, lisäksi on toki arjen aherrusta ja kyynärrasvaa vaativaa puuhaa, mutta yhtäkaikki, tämä yhtälö ei olisi koskaan mahdollinen nykyelämässämme, eikä millään muulla tavalla muutenkaan. Meillä on mahdollisuus molempiin, yhtä aikaa, joka päivä. Ei tarvitse odottaa lomaa tehdäkseen sitä kaikkea muuta. Ei tarvitse odottaa viikonloppua voidakseen nauttia siitä kaikesta muusta. Ei tarvitse hakea arjen vastakohtaa, koska meillä on mahdollisuus muuttaa arki ja se kaikki muu yhden otsikon alle: Elämä.
Olen tavattoman onnellinen siitä, että meillä on Jovela yhdessä ja kaikesta siitä, mitä se meille mahdollistaa. Meillä on edessä seikkailu! Mihin se meidät vie, nähdään sitten, mutta tälle matkalle lähdemme yhdessä varmoina siitä, että suunta on oikea. Jos se ei ole, tie tuo ja tie vie.
Muutama kuva tuolla kameralla odottaa pääsyä blogiin, mutta saapi nähdä ehdinko niitä purkaa kuluvalla viikolla. Olemme järjestämässä tapahtumaa lauantaille Helsingissä ja se taatusti vie jokaisen valvetunnin alkavan viikon päivistä. Sunnuntaina kuitenkin alkaa hidastus kohti muuttoa, joten enköhän täällä blogimaailmassakin taas ehdi hääräillä!Lokoisaa sunnuntaita teille kaikille!
Jovelan Johanna
↧
February 20, 2014, 8:26 am
Täällä taas ollaan! Takana työhistoriani rajuin pariviikkoinen, mutta hengissä selvittiin ja ihan kunniallakin! Tästä iso kiitos kuuluu (näin ihan julkisestikin) kaikille projektiin osallistuneille läheisille, ystäville ja tuolle omalle miehelleni, joka omien töidensä lomassa auttoi joka hetki kaikin mahdollisin tavoin. Se on nyt ohi ja valmistautuminen muuttoon on alkanut, joten tämän Oscar-puhealoituksen jälkeen siirrytään suoraan Jovela-asioihin. Se on meinaan nyt salin lattia korjauksessa. Kun kirjoitan tätä, salista kuuluu surina ja kitinä isännän ajellessa lattiahiomakoneella pitkin lankkulattioita. Laite pitää palauttaa huomenna aamulla klo 08:00, joten tämä ilta menee masinan kanssa valssatessa. Ja tästä lähdettiin liikkeelle:Pikkaisen olisi korjattavaa.. hiirientree/-exittejä..koloja ei ole siis lainkaan, mitä nyt tommonen pikkutikku rakoon menee yhdellä seinällä..
.. mutta on sitä ehjää ja nättiäkin lattiaa jäljellä (jos ei väriä katso, livenä väri on sävyä "kuka ripuloi lattialle?")
.. ja tällaiselle yleisnäkymälle saa nyt sitten täällä blogissakin alkaa jättää hyväisiä, sillä..
Taistelupari Jovelan isäntä + lainalaite ovat käyneet taistoon..
..sieltä se paljastuu, aaltoilevan lankkulattian alta..
.. niin kaunis alkuperäinen, leveälankkuinen puulattia joka saa korjaus- ja hiontavaiheen jälkeen pinnalleen valkoisen perinnemaalin. En malta odottaa!Vielä lattiaa ei maalata, jotta kylmänä pidettävässä salissa ei kävisi maalien kanssa hassusti, mutta jo nyt olen ihan tuon lattian lumoissa. Se on niin kovin kaunis!Viralliseen muuttopäivään 39 päivää!Lokoismmat ajat ovat alkaneet. Downshiftaus. Viimeinen kuukausi ja erityisesti sen viimeiset viikot ovat olleet sellaisia, että tiedän kohdanneeni Waterlooni. Kun pari viikkoa menee 4-5 tunnin yöunilla, palautuminenkin vie aikansa. Omalla kohdallani aloin palautumaan vasta tänään. Joka päivä on ollut pakko ottaa päiviäuniakin, koska väsymys on ollut niin hurja.
Kiitos ihana, ihana Hötskyli kaikesta. Kiitos kun saimme viettää kanssasi vuorokauden täällä Jovelassa sunnuntaista maanantaihin. Olipa meillä hauskaa! Ensi kerralla sitten nuuskitaan paremmalla ajalla kaikki nurkat ja rakennukset kunnolla! En malta odottaa kuvia, joita napsit täällä (ei silti mitään kiirusta!). Se fiilis kun katsoo toisen silmin Jovelaa kameran linssin kautta, hyvä kun omaksi tunnistaa! Laittelen kuvia sitten tänne myös kun saan niitä käyttöön. Ne ovat taatusti parhaita Jovelasta otettuja kuvia. Nämä omat otokseni ovat pienellä pokkarilla räpsittyjä.
Vaan onpahan näytillä nyt tuon salin lattian ensivaiheet ja jatkoa seuraa!
Torstaihan se on, joten hyvää lähestyvää viikonloppua kaikille siellä :) Jovelan Johanna
↧
February 21, 2014, 12:46 am
Valssit on valssattu ja pari pussillista hionnasta syntynyttä puujauhoa on kannettu salista ulos. Puujauho säästettiin, koska huomenna alkaa niiden aukkojen täyttö ja se täytemössö tehdään tästä puujauhosta, jolla on varmaan joku parempikin nimi, mutta se muistuttaa koostumukseltaan vehnäjauhoa, joten olkoon puujauho sitten. Hionta meni hyvin, talo ei palanut. Olen lukenut juttuja siitä, kuinka puulattioiden hionta on aiheuttanut välilattiasta kyteneitä tulipaloja, joten olin hieman huolissani nukkumaan mennessä. Kaikki on kuitenkin hyvin, joten laitetaan pieni väliaikapäivitys eetteriin.
Tältä salin lattia näyttää nyt kahdelta suunnalta tiirailtuna
Lattia on kovin aaltoileva, puolentoista vuosisadan (!) aikana askelten muotoilema emmekä halunneet tasoittaa tuota elämää pois. Käsipelillä joutuu siis hieman tuolta lattian keskiosastakin ottamaan maalia pois, kun sillä isolla hiomakoneella ei saanut kosketusta jokaiseen askelaallon pohjaan.
Ja sitten olisi noita reunoja muutama kymmenen metriä käsikonehiottavana..
Meillä on muuten ollut jo pari viikkoa pellit savupiipussa. Tänään aurinko yrittää kovasti tulla harmaansumuisen peitteen läpi, mutta tämä kuva on otettu jo 2 viikkoa sitten taivaan ollessa ankean harmaana. Ladies & Gentlemen, meidän piipussa on hattu ja pellit!![]()
Pönttöuuni voi hyvin ja toimii kuin unelma. Tällä hetkellä meillä ei ole ainuttakaan patteria päällä, sillä tuo uskollinen pönttis jaksaa lämmittää 2/3 talosta ihan yksin (1/3 = sali ja on kylmätilana koska sitä ei käytetä). Tuvan puolella taloa on melko stabiilisti 20-21C lämpöä ja pönttiksen lähimailla 26C. Aamulla pönttiksen lähialueilla on ollut 20C ja toisella puolella taloa, eli tuvan puolella n. 16C joka nousee nopeasti takaisin 20C:n kun pönttikseen laittaa aamupuut palamaan. Tämä on niitä asioita, jotka yllättivät täysin. Miten voikaan yksi pönttis olla noin tehokas? Vai onko tämä talo jotenkin poikkeuksellisen lämpöä pitävä? Kun meille tulee tupaan puuliesi ja saliin tulee kamiina ennen kun kakluuni korjataan, meillä ei taideta pattereita tarvita reippaamillakaan pakkasilla. Patterit tietysti on olemassa jos niitä tarvitaan, mutta tällä hetkellä (yöpakkaset n. -4C) tuo pönttis on riittänyt yksinkin.
Kiitos haasteista!Jovela on saanut muutamia haasteita, joihin en ole valitettavasti ehtinyt vastaamaan ja joku on ihan varmasti unohtunutkin, mutta nappaan kiinn nyt kahdesta viimeisestä, jotka sain Dreameriltä ja Omppulan Suvilta. Kiitos lämmin! Dreamerin haasteen varsinaista haastesisältöä en enää löytänyt, joten laitan tähän nuo Omppulan kautta tulleet kyssärit ja vastaukseni niihin.
1. Lempiväri sisustuksessa
Harmaa, pellava, maitokahvi, valkoinen, punamulta, puuteriset perinnesävyt ja puuteriset pastellit. Parhaillaan taidan olla hieman ihastunut sitruunakiisselin sävyyn tuon salin kakluunin vuoksi - mutta siis ylipäätään luonnollisen rauhalliset sävyt, koska Jovelaan ei kuulu räikeämmät värit. Kaikkea mahdollista on ollut eri kodeissa ja ihailen suuresti monenlaisia muiden toteuttamia sävymaailmoja energisen räväköistä autuaan eteerisiin, mutta omalla kohdalla nyt on naturellien vuoro.
2. Design-esine/huonekalu, joka ei ikinä tule meille
Ensimmäisenä tulee mieleen Artekin tarjoiluvaunu, joka ei uppoa omaan makuuni. Joillekin ja jonnekin se sopii, mutta itse en saa siihen mitään yhteyttä.
3. Hurmaavimmat henkilöhahmot TV:ssä
Henkilöhahmoa kun kysytään jätän näyttelijöiden oikeat nimet pois. Hurmaavimmat henkilöhahmot voisivat olla vaikkapa Poirot ja apulaisensa Hastings, alkuperäinen Miss Marple, Oi ihana toukokuun Larkinin perheen isä ja äiti, Inspector Lewisistä nuorempi poliisi Hathaway.. kaikki hurmaavia hurmaavalla tavalla ja listaa voisi jatkaa vielä pitkään, sillä pidän eniten juuri hurmaavista henkilöhahmoista sarjoissa ja elokuvissa. Pahapoikahurmaavista Walking Deadin jousimies Daryl on rock!
4. Suosikki leivonnassa
Sitruuna-marenkipiiras, Ålannin pannukakku, äidin banaanikakku, oih! Suolaisella puolella lanttupiiras, perinteinen lihapiirakka ja pasteijat.
5. Viisi blogisuosikkia (ja haasteen antaminen heille)
Tämä on tainnut kiertää jo oman lukulistani läpi, joka sisältää suosikkiblogini, mutta jos ei ole, haastan juuri sinut, jolle haaste ei ole vielä päätynyt!
Viikonloppu alkaa! Olkoon se jokaiselle kerrassaan mainio, mitä sitten siellä tahoillanne puuhaattekaan :)
Jovelan Johanna
↧
February 22, 2014, 12:49 am
Herttainen Höttiäinen aka Hötskyli kävi höpöttelemässä Jovelassa viime sunnuntaina ja maanantaina. Oi miten meillä oli hauskaa! Hötskyli napsi samalla kuvia omasta vinkkelistään täällä Jovelassa, joista laitan nyt muutaman tänne blogiimme. Kuvia varten ei olla tehty mitään järjestelyitä. En korjannut mitään piiloon, en suoristellut, laittanut kukkia purkkiin eikä Hötskyli hakenut edes kameran jalustaa takakontista, koska luulimme sen jääneen nykykotiimme. Nämä ovat ihan spontaaneja kuvia vähän sen jälkeen otettuna, kun astelimme porukalla ovesta sisälle. Ensivilkaisuja siis tavallaan, sillä Hötskyli oli Jovelassa ensimmäistä kertaa.Tuvassa Hötskyli räpsäisi
Tulevan puulieden paikalla on tällä hetkellä taloon jäänyt senkki ja kaikenlaista nykykodista jo tuotua tavaraa.
Kammarissa kamera tallensi hyvin tyypillisen talolle saapumiseen liittyvän näkymän; kakkoset ovat tutkineet ettei sängyssä vaan luuraa hiiriä (koskaan ei ole ollut viitteitä hiirivierailuista sängyssä). Kakkosten saapumisrutiineihin kuuluu tyynyjen möyhiminen ja torkkuhuopien ryttääminen. Siinä tohinassa verhotkin saavat usein kyytiä ja koko homman jälkeen kaivaudutaan tyynyihin ja peittoihin katselemaan koiranunia.Hämärässä vessatilassaTässä yhdistyy nyt hassusti kaksi kuvaa, kun piti saada 2 pystykuvaa yhdeksi. Toisessa kuvassa on siis edelleen tuota vessatilaamme ja toisessa taidan olla kaatamassa tervetulomaljoja laseihin tuvassa.
![]()
Kiitos Hötskylille sekä kuvista että loistavasta seurasta <3 Jos olisi ollut kesä, oltais ehditty nähdä auringon lasku ja sen nousu ennen kun yöpuulle päästiin, mutta mikäs siinä oli poreita nauttiessa lopputalven hämärässä yössä ja sen vankkurisaunankin ehdit päästä testaamaan. Ensi kerralla paljon lisäaikaa Tour de Jovelalle!Onko tosiaan näin vähän?
Vielä saamme viettää tämän yhden kokonaisen päivän täällä Jovelassa. Huomenna on taas haikea paluu nykykotiin. Sitten onkin enää 4 viikonloppua ennen muuttoviikonloppua! 5 kertaa joudumme vielä palaamaan nykykotiin kertoo kalenterini. Sitten alkaa Jovelan aika <3
Aurinkoista lauantaita kaikille siellä!
Jovelan Johanna
kaikki kuvat: Helinä
↧
↧
February 24, 2014, 3:13 am
Heräsin tähän maanantaiaamuun oudon rauhallisesti. Maanantai. Kaikkien kiireiden ja tohinoiden lähtöviiva ei kaatunutkaan niskaan, vaikka heti ensitöikseni piti saada pientä konsultaatiota tietokoneen omatoimisten päivitysten aiheuttamaan sotkuun. Usein herään maanantaihin valmiiksi paineistettuna, sähköposti on revetä liitoksistaan, koko maailma puolisoineen tuntuu laittaneen tärkeitä asioita viikonlopun aikana, tulevat hommat pitää listata ja alkaneen viikon työtaakka näyttää mahdottomalta saavuttaa. Ruuhkaahan se tietää maanantaiaamuille ja aamuteet jäävät juomatta.
Tänään maanantai on ollut erilainen. Päätin jo eilen, että saakin olla erilainen, mutta sitten..
Ihan normaali maanantai lähtökohdiltaan tänään on ollut, mutta nukuin sikeästi ja näin unia Jovelasta. Heräsin tyytyväisenä ja energisenä. Tämän kyseisen unen teemana tuntui olleen Kultainen keskitie. Olin muka tekemässä TV-sarjaa kokonaisvaltaisesta elämäntapamuutoksesta Jovelassa. Koska inhoan esillä olemista ja viihdyn parhaiten kulisseissa, ohjelmassa näkyi ainoastaan käteni tekemässä milloin mitäkin Jovelaan liittyvää puuhaa. Ohjelma oli kovin hiljainen. Ei paljoa puhetta, ei suunniteltua keinotekoista äänimaailmaa tai pakollista musiikkia ja sekin vähä oli rauhallista. Kuulostaa varmaan todella hauskalta ohjelmalta, Strömsössä ollaan nyt huolissaan ;D Yön aikana ohjelmassa ainakin paijattiin kanoja, kerättiin munia, valmistettiin lounaaksi pekoni-muna salaattia, ihmeteltiin pesivän talitiaisen pesäkameran kautta pienten lintujen puuhia, keitettiin liisteriä jauhoista salin tapettia varten ja tavattiin Suomen Ilmakuvan edustaja, joka tuli näyttämään meille valokuvaa Jovelan tilasta vuodelta 1957. Tämä on hyvä esimerkki unenlahjoistani. Näen yleensä mielenkiintoisia, hassuja ja omituisia unia. Usein myös unia, jotka vinkkaavat itselleni asioista, jotka saavat minut iloiseksi, onnelliseksi ja rauhalliseksi kun en tunnu aina sitä valvetilassa tajuavan. Unien mielikuvitusmaailmani on usein yhdistelmä höpöhöpöä ja todellisuutta. Tässäkin on siteeksi totuutta; Suomen Ilmakuvan edustaja on tulossa Jovelaan keväällä, koska heiltä löytyy tuo mainittu ilmakuva oikeasti, meinaamme testata perinteistä keittoliisteriä ja olen haaveillut pönttökamerastakin.
Tässä unimaailman TV-ohjelmassa juontajana toimi Lars Svedberg, jonka mahtava ääni on itselleni tuttu erityisesti äänikirjoista (ääninäyte). Lars Svedberg kysyi minulta ohjelman lopussa mikä on minun kultainen keskitieni ja vastasin siihen, että se on tämä, Jovela. Riittävästi kaikkea, mutta ei liikaa mitään. Olen ollut unimaailmassani varsinainen neropatti! Kultainen keskitie on juuri siellä, missä on riittävästi eikä ole liikaa - ihan sama mitä! Nyt pitäisi tämä oivallus jotenkin saada iskostumaan tuonne korvaväliosastolle myös valveajalle.
Tiedossa ei siis ole TV-sarjaa Jovelasta, mutta odotan jo sitä aikaa, kun saan aloittaa blogissamme päiväkirjamaisen 1. vuoden kertomuksen, jossa sitten nuo liisterinkeitot ja ilmakuva-asiatkin taatusti tulee esille. Haluan tallentaa tuon ensimmäisen vuoden matkamme tunnelmineen, ajatuksineen, onnistumisineen, haasteineen, pettymyksineen, puuhineen ja kokemuksineen sellaisena kun ne meille tulevat vastaan. Joku jossain siellä ehkä pohtii samoja asioita. Joku toinen jossain istuu katsellen ikkunasta ulos toivoen toista maisemaa. Jossain joku herää maanantaiaamuun toivoen toisenlaista elämää. 4 vuotta sitten se joku toinen olin minä itse. Luin Suden jälkiä ja kouristuksia -blogia, jossa pariskunta päätti jättää kaiken taakseen ja lähteä kohti jotain aivan toisenlaista elämää. Tänä päivänä he asuvat taloa, johon silloin muuttivat. Heillä on kanoja, mehiläisiä ja lapsiakin on syntynyt. Meidän varsinainen matkamme alkaa 35 päivän kuluttua. Sen jälkeen kirjoitan blogia hieman eri vinkkelistä. Erityisesti sitä jotakuta jossain varten, joka siellä jossain on ajatuksineen ja haaveineen kuin minä 4 vuotta sitten.
Kultaiselle keskitielle Jovelan isännän kanssa suunnaten
Jovelan JohannaKuva: Svensk Filmindustri - Filmlance International
↧
February 26, 2014, 6:17 am
Hellumarei kaikki siellä ruudun toisella puolella! Mitä teidän arkeenne tänään kuuluu?
Täällä on meneillään normaalia arkista aherrusta ja muuton suunnittelua. Tsekkauslista kuluvalta viikolta on suunnilleen tällainen:
Vakuutusasiat päivittetty Jovelaan (x)Jätehuolto tilattu (x)Jäteastia ja kompostikehikot tilattu (x)Muuttoasiat pistetty kilpailutukseen (x)Keittiöpuutarhan istutuslaatikkokäyttöön tarkoitetut kuormalavakaulukset tilattu (x)Pakattu lisää (x)
Näistä kuormalavakauluksista olen erityisen iloinen, sillä saimme mielestämme hyvän diilin. 50 kpl kuormalavakauluksia tuli maksamaan 425,- ja kuljetus Jovelan pihalle toimitettuna 300 km päästä vain 105,- Molemmat mielestämme varsin kohtuulisia.
Kuormalavakaulukset ovat käytettyjä, mutta soveltuvat viljelylaatikoiksi. Niitä voi tuunailla sitten mielensä mukaiseksi väritykseltään. Tämä kuva on myyjän kotisivuilta, eli viljelyslaatikko.fi:stä. Kuvassa on kapeampi malli. Meille on tulossa L80 x P120 x K20 cm kauluksia, joita laitamme 3 päällekkäin, jotta selkäni ei rasitu puutarhahommissa liikaa.
Näistä sitten tehdään 16 kappaletta 3-kerroksisia istutuslaatikoita ja 2 lavakaulusta jää vielä yli. Niille keksitään joku eri funktio. Ne ehkä vaan kylvetään täyteen perhosia houkuttelevia kukkia tms, jotka avustavat kasvien pölytyksessä sikäli mikäli sellaiselle on tarvetta.
Iloinen mieliKevään lähestymisen huomaa ihan selvästi. Herään aikaisin hyvin levänneenä ja tunnen itseni energiseksi. Osaltaan tähän vaikuttaa tietysti se, että se pahin työruuhkasuma on nyt takana ja suhtautuminen arjen askareisiin on ihan toinen hyvin levänneenä ja vähemmän tiukalla aikataululla. Lisääntynyt valo ja lupaus keväästä kuitenkin tuntuu ihan selvästi. Ihanaa kun tulee taas kevät!
Olin tänään pitkässä palaverissa, jossa luotiin alustavia pohdintoja tulevien juttujen kehyksille. Se oli kertakaikkiaan mukavaa. Tuntuu, että intoa ja tahtoa uusiin projekteihin löytyy ja että niille on myös luontevasti aikaa ilman, että työtuntien vähentämiseen liittyvä suunnitelma vesittyisi. Vaikka tiedossa on suuriakin muutoksia myös työrintamalla, suhtaudun kaikkeen nyt tyynen luottavaisesti ja positiivisin mielin. Asiat kyllä järjestyvät.
Tänään on iloinen päivä. Hyvä päivä. Hyvä ja sisältörikas palaveri, mukava yhtiökumppanilounas ja paluumatkalla piipahdus Ikeassa tekemässä pientä kynttilätäydennystä Jovelaan. Huomasin myös superalennetuissa tuotteissa kivan vadin, jollaista olenkin etsinyt pidemmän aikaa. Olen kaivannut syvää suurta vatia, joka muistuttaisi vanhanaikaista liemilautasta muodoltaan, eli syvä kulho-osio ja leveät reunat. 3,99 oli hinta, josta en voinut kieltäytyä. Tämä kulho saa kesällä pidellä uusia perunoita ja mansikoita. Valtavan kokonsa vuoksi siitä voi tarjoilla kokonaisen vuoren rapupastaa tai mitä tahansa reilun tilan vaativaa herkkua. Oikein kiva löytö tämä tarjoilukulho, joka tosiaan on valtavan suuri, syvä ja painava, vaikka kameraa pidellyt kuvaaja (minä) saa sen näyttämään kuvassa lähinnä keittolautaselta!Tällaista tänne tällä kertaa. Mitä teille kuuluu?Jovelan Johanna
↧
Tervehdys taas täältä tohinalasta, jossa kiireet tällä kertaa eivät ole pelkästään työstä johtuvaa. Täällä nykykodissa pakataan hurjaa kyytiä. Kellaria raivataan, työasioita pistetään pakettiin, puolet kaapeista ammottaa tyhjyyttään ja vanha koti alkaa muistuttamaan logistiikkakeskuksen lähettämöä. Perjantaina Jovelaan ei lähdekään varsinaista muuttokuormaa, vaan farkkuautollinen kirppistavaraa, joka päätyy Kirpputori Wanha Nestoriin. Pois tarpeeton, tilalle vähätavaraisempi uusi elämä.
Muuttopäivä on lyöty lukkoon!
Tänään se vahvistui! Muuttoauto on tilattu 28.3. Käytännön asiat, kuten jätesopparit, vakuutukset yms. on hoidettu ja nyt tätä huushollia laitetaan pakettiin rankalla kädellä. Eteisessä on pino muuttolaatikoita. Olen tikahtua odotuksesta, ilosta ja sen ymmärtämisestä, että tämä nyt ihan oikeasti tapahtuu. Nyt. Ei sitten joskus, ei ensi vuonna, ei kunhan, vaan nyt! Puhutaan muutamasta viikosta enää. Me ajelemme enää 3 kertaa Jovelaan palataksemme sieltä tänne. Neljännen kerran kun ajamme sinne täältä, jäämme Jovelaan. Ei enää haikeita sunnuntaisia poislähtöjä. Ei enää lauantai-illan tietoisuutta siitä, että seuraavana päivänä täytyy palata kotiin, jota ei enää tunne omakseen.
Se aika, jota olen odottanut niin kauan, on nyt täällä. Nyt, koska teemme konkreettista muuttoa. Joka päivä pakkaamme vanhaa suuntana uusi.
Voikohan tähän tunteeseen hieman seota?!
24 päivää ja voin kirjoittaa osoitteeksi Jovela. Huikeaa!
Jovelan Johanna
↧
